sunnuntai 19. helmikuuta 2012

Jostain on aloitettava.. Eli esittelyä (tavallaan)

En tiedä saako tämä vaatimaton pikku blogini koskaan seuraajia - mutta ainahan toivoa saa ja pitää.. Mahdollisen tuen ja  kannustuksenkin vuoksihan tämän päätin aloittaa - kun eivät nämä aiemmat yksinäiset yritykset "hedelmää kantaneet"...

Kun nainen on vaatimattomasti 0,5 senttiä vaille 160 cm "pitkä" ja painaa lähes 104 kiloa, niin lienee selvää, että  asialle "Tarttis tehrä jotaki"

Blogini nimi kertookin jo aika paljon.. Olen "Puntarin Palvoja" - Eli silloin kun puntarille asti uskaltaudun on "Tuomari-Puntarin" näyttämä kilomäärä hyvin pitkälle määrittämässä sen, onko tiedossa hyvä vai huono päivä.

 Ja nykyään niitä huonoja päiviä on ollut enempi, kuten arvata saattakin. Ja tuttua lienee sekin tieto, että uskoa omaan itseensä ja onnistumiseensa ei hirveän paljoa tällä hetkellä löydy..

Häpeä siitä, että olen "päästänyt" itseni tähän tilaan on melkoinen..

Tietoahan minulta - niin kun ties kuinka monelta kaltaiseltani EI puutu, mutta se toteutus puoli, se se vasta tökkii ja pahoon :0\

Ei ole taas montaa päivää siitä, kun surkeana ajattelin, että miksei tämä kilojen kerääminen voi olla yhtä vaikeaa ja ison työn takana kuin mitä niiden karkoittaminen on.

Tuttua on varmaan sekin, että olen kyllä vuosien mittaan yrittänyt kilojani karistella, tavalla jos toisellakin, joskus onnistunut vähän paremmin, joskus vähän huonommin - mutta takaisimpa nuo ovat tulleet, kun  motivaatiot sun muut ovat karanneet milloin ovista, milloin ikkunoista takaisin palaamatta jättäen jälkeensä vain valtavan pettymyksen omaan itseensä ja tahdonvoimiisna yms.

Minulla on PCOS, joka ei oman ymmärrykseni mukaan osaltaan yhtään helpota urakkaani, mutta minkäs teet - pitää vaan yrittää pärjätä senkin kanssa ja toivoa parasta..

Tämän blogin aloittamista olen miettinyt jo kauan - tai oikeampaa on kai sanoa, että sen aloittamiseen olen yrittänyt kerätä rohkeutta jo kauan.
Toivon, että tämän avulla saan tämän kertaisen yritykseni aivan aikuisten oikeasti olemaan sen vihon viimeisen.

Toivon, että tämän avulla pääsen jatkuvasta "PITÄS-tehdä-sitä-ja-PITÄIS-tehdä-tätä" laihduttamisesta  oikeaan tekemiseen ja muutosten toteuttamiseen.

En unelmoi mistään niin sanotuista "missimitoista".. Ehei sinnepäinkään - Jo se että pääsisin tuonne 70-75 kilon painoon olisi huippua - ja nykyiseen painooni verrattuna siinäkin olisi josellainen saavutus, mistä voisin todella olla ylpeä... Pahus - jo pelkkä 8-alkuisiin kiloihin pääsy olisi upeaa! Siinäkään paino-luokassa en ole ollut ainakaan 15 vuoteen *nolona*

Tahdon päästä eroon tästä jatkuvasta häpeän tunteesta - ja päästä kerrankin nauttimaan tunteesta jolloin olen aidosti ylpeä itsestäni ja saavutuksistani..
Tottakai minulla on myös terveydelliset ajatukset taustalla - kenelläpä ei vastaavassa tilanteessa olisi.

Ensimmäisenä pyrkimyksenäni on oppia A) syömään SÄÄNNÖLLISIN VÄLIAJOIN ja B)syömään MONIPUOLISEMMIN ja terveellisemmin kun mitä olen nyt pitkiin aikoihin syönyt..Toiveena jotain lautasmallin suuntaista ja HeVi-osasto mukana tavalla tai toisella mahdollisimman monella aterialla.

Jos olet koskaan katsonut ohjelmaa Dieetit vaihtoon, niin saat aika hyvän kuvan meikäläisen ruokavaliosta ja sen terveellisyydestä. Ei näy värejä meikäläisen lautasella tällä hetkellä :0\
Kärjistettynä - eikä kovinkaan kaukana totuudesta, on väite, että syön vain lihaa ja leipää.
Minulle ei tuota ongelmia jättää pois riisiä, perunoita tai pastaa, mutta ilman leipää en osaa olla.
Kasviksista kyllä pidän ja erilaisista salaateista, mutta voi miten helppoa se on todeta työpäivän päätteeksi kun viimeinkin kotiin asti ehtii, että en millään jaksa/viitsi ruveta mitään pilkkomaan ja pilppomaan, että saisin salaattia..
Niinpä niin -niitä koottuja selityksiä kyllä löytyy *virn*
 Ja hölmönä en osaa pyytää muulta perheeltä apua...

Ja tietenkin toivon, että saisin tämän blogin pidon avulla myös ison peräni useammin irti sohvasta ja alkaisin harrastamaan edes vähän liikuntaakin.

Aika näyttää kuinka alkaa sujua  =0}

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * 
And the same in english :))

I do not know whether this modest little blog ever gets any followers   - but there's always hope - and one always must and keep on hoping .. possible support and encouragement 's why I decided to start this - because all my trying it a lone haven't worked or "borne fruit"...

When a woman has a modest 5.3 with her "height" and weighs nearly 104 pounds, so it is clear that  "SOMETHING needs to be done "

My blog name suggests quite a lot .. I am a  "Scale worshiper" - So the number which scale displays on the scaling day very much determines whether it is going to be a good or a bad day.

And  bad days there have been more, as you might guess. And even that is probably familiar with all of you -the believe in yourself and the to your success is not terribly good currently..

And the shame that I "let" myself in this state is considerable ..
Information I do have, like most of those who struggle with their weight -  but it's  the execution side that pushes back badly : 0 \

There is not many days back since I thought miserably that why can't this collecting  kilos can be just as difficult and behind  as big work as their expulsion is. 

And I'm sure the familiar is probably the fact that, yes I have , over the years tried to lose my pounds  one way or another, sometimes succeeded a little better, sometimes a little worse - but back those all  have come as the motivations such others have escaped from the doors and the windows, leaving behind only a huge disappointment in yourself and big dough in your will power, etc..

I have PCOS, which doesn't contribute to my understanding make my work any easier, but what can you do - but keep on trying to get along with it, and hope for the best..

I've been thinking about starting this blog  for a long time - or more correct is to say that, I have tried to gather the courage to begin for a long time. 
I hope that this will help me this time and that it'll really be the last time.

I hope that this will help me to get from a continuous "should-do-this-and-should-do-that" weight losing into the actual  making changes and implementation - and of course - to lose weight.

I want to get rid of this constant feeling of shame - and for once, to get to enjoy the feeling of when I'm really proud of myself and my accomplishments .. 
Of course, I also have health ideas in the background - Who does a similar situation would have..

And, of course, I hope that I with keeping of this blog I would get my big rear more often out of the couch and I that I would also start even a little exercise. 

Time will tell how it turns out  = 0}

All the encouragement and advice are always welcome - they will be taken with humility and gratitude :)
LOVE comments - don't always have time (or courage) to answer them, but all will be read.